Yleinen

Akuutisti sairastuneen iäkkään arviointi edellyttää systemaattisuutta ja osaamista

Yhteenveto Suomen akuuttigeriatrian yhdistyksen verkostotapaamisesta 26.11.2025

• Iäkkään päivystyspotilaan arvioinnin lähtökohtana on ABCDE-mallin mukainen huolellinen kliininen arviointi, jota täydennetään geriatrisella arvioinnilla.
• Iäkkäistä potilaista on usein jo olemassa paljon tietoa, mutta se ole välttämättä saatavilla tai sitä ei osata hyödyntää.
• Tiedonkulun ja ammattilaisten osaamisen parantaminen ja yhteisesti sovitut toimintamallit auttaisivat säästämään resursseja ja parantamaan hoitotuloksia.

Iäkkään akuuttipotilaan systemaattinen arviointi

Eri elinjärjestelmien vanhenemismuutokset ja pitkäaikaissairaudet vaikeuttavat akuutin sairauden diagnostiikkaa, ja hoidon kiireellisyyden arvioinnissa käytettävät johto-oireet tai peruselintoimintojen poikkeavuudet voivat puuttua. Tilannearvio edellyttää siten varhaista kliinistä tutkimista esimerkiksi relatiivisen hengitysvajauksen ja nestetasapainon häiriöiden tunnistamiseksi.

Diagnostiikan haasteet ovat sitä todennäköisempiä, mitä hauraampi potilas on, ja hauraiden potilaiden kohdalla myös riskit sekä viiveisiin että toisaalta päivystys- ja sairaalaympäristöön liittyen ovat. Näillä potilailla ovat yleisiä myös kaatumisvammat, painevauriot sekä ortostaattinen hypotensio ja lääkehoitoon liittyvät ongelmat.

Taustalla olevien ongelmien havaitseminen edellyttää systemaattisuutta. Perinteinen ABCDE-kaava ja vammojen havainnointi muodostavat kliinisen arvion perustan – pelkkä intuitio ja vitaalit eivät riitä. Valikoiduilla potilailla arviota täydennetään geriatrisella arvioinnilla tarvittaessa taustatietoja läheisiltä tai kotihoidosta täydentäen. Riskipotilaiden tunnistamiseen on hyödynnettävissä erilaisia työkaluja, kuten Clinical Frailty Scale. Tässäkin suhteessa systemaattisuus on paikallaan: Turun kokemusten perusteella algoritmiin tukeutuva CFS:n arviointi johtaa korkeampaan pistemäärään kuin pelkkä kliininen arvio.

Joissakin tilanteissa päivystyskäynti voitaisiin välttää, jos riittävä arvio voidaan toteuttaa potilaan kotona tai hoitopaikassa. Tämä vaatii kuitenkin hyvää lääketieteellistä ja sairaanhoidollista osaamista ja kliinistä kokemusta. Esimerkiksi Liikkuvan sairaalan hoitajilla on tausta kotisairaalassa ja erillinen perehdytys antavat pohjan itsenäiseen työskentelyyn ja hoidollisia valmiuksia.

Vieridiagnostiikan hyödyt ovat rajalliset, eikä se korvaa kliinistä arviointia ja toimintakyvyn muutosten havainnointia. Tutkimustulosten tulkinta vaatii koemusta ja tietoa aiemmista tutkimuksista. Monesti tarvitaan myös seurantaan. Varsinkin pitkien etäisyyksien päässä siitä voi kuitenkin olla hyötyä hoitopaikan ja hoidon kiireellisyyden arvioinnissa.

Geriatrisen arvioinnin haasteet

Kokonaiskuvan muodostaminen potilaan tilanteesta vie oman aikansa, ja varsinkin päivystyksen ruuhkatilanteissa siihen ei välttämättä ole aikaa. Myös päivystysympäristö voi muodostaa omat haasteensa (tilat, apuvälineiden puute). Toisaalta systemaattinen arvio ei välttämättä vie enempää aikaa kuin huonosti tehty kliininen arvio, parhaimmillaan se auttaa säästämään resursseja. Kokonaiskuvan hahmottaminen auttaa hoidon suunnittelussa ja kotiuttaminenkin on turvallisempaa, kun jatkohoitosuunnitelma on tiedossa.

Verkostotapaamisessa todettiin, että iäkkäistä akuuttipotilaista on usein jo saatavilla paljon tietoa, mutta sitä ei osata käyttää tai pystytä hyödyntämään esimerkiksi tietojärjestelmien yhteensopimattomuuden vuoksi. Riittävän kokonaiskuvan muodostamista auttaisivat standardoidut raportointikäytännöt (ISBAR) sekä kirjaamispohjat, joissa myös keskeiset geriatrisen arvion elementit on huomioitu. Yhtä lailla tärkeää olisi, että potilaan mukana tulisi riittävän kattavat taustatiedot tilanteissa, joissa esimerkiksi kotihoidon hoitaja lähettää iäkkään potilaan päivystykseen. Tuoreen väitöskirjatutkimuksen mukaan geriatrinen arviointi voidaan käynnistää riskikartoituksella jo ensihoidon toimesta. Toisin kuin muiden ammattilaisten, ensihoidon on mahdollisuutta arvioida myös asumisolosuhteita ja kodin turvallisuutta ja tehdä havaintoja, jotka voivat selittää ajankohtaista tilannetta (esim. päihteiden käyttö).

Pelkkä arviointi ei myöskään riitä, vaan tehtyjä havaintoja pitää hyödyntää hoitosuunnitelmaa tehtäessä. Haurailla potilailla olisi syytä lisäksi kiinnittää huomiota ravitsemukseen ja mobilisaatioon jo päivystyskäynnin aikana. Geriatrisen arvioinnin tulee siis olla myös interventio.

Geriatrisen osaamisen tarve

Osaaminen akuutisti sairaan potilaan hoidossa tunnistettiin keskeiseksi kehittämistarpeeksi. Akuutisti sairastuneita iäkkäitä hoitavilla tulisi olla riittävät tiedot ikääntymisen vaikutuksista akuuttien sairauksien oirekuvaan ja hoitoon, geriatrisesta riskiarvioinnista ja sen merkityksestä hoidon suunnittelun kannalta. Nykyisellään nämä asiat eivät juuri tule esiin terveydenhuollon ammattilaisten peruskoulutuksessa, ja täydennyskoulutukseen hakeutumisen esteenä voi olla, ettei geriatrista arviointia koeta omaksi tehtäväksi.

Alueellisesti tai kansallisesti sovitut toimintakäytännöt, systemaattinen arviointi ja raportointi sekä yhteiset tietojärjestelmät auttaisivat parantamaan tiedonkulkua, hoidon jatkuvuutta ja säästämään aikaa päällekkäisen työn vähentyessä. Myös ammattilaisten työ helpottuisi ja työstä voisi tulla mielekkäämpää, kun havaittuihin ongelmiin löydetään ratkaisuita ja päällekkäiseltä työltä vältyttäisiin. Tietojärjestelmien kehitystyön lisäksi tässä onnistuminen kuitenkin edellyttää riittävää palvelujärjestelmän tuntemusta ja sitä, että ammattilaiset ovat tietoisia paitsi omasta, myös muiden roolista.

Kirjallisuutta

Janne Alakare. Risk assessment and geriatric interventions for older patients with frailty in the emergency department. Väitöskirja, 2025. http://hdl.handle.net/10138/593400

Karjalainen K ym. AEGIS-AcutE Geriatric Intervention Study: pilot study of frontline acute geriatric assessment to improve quality of care in emergency department. Age Ageing 2024. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11306315/

Eeva Saario. Screening older patients for falls risk, nutritional risk, and cognitive disorders in emergency medical services. Väitöskirja, 2026. http://hdl.handle.net/10138/625408

Alustuksissa niin päivystyksen kuin kotihoidonkin näkökulmasta korostettiin iäkkään oikeutta saada tilanteeseen sopivinta, vaikuttavaa hoitoa kaikissa vaiheissa akuuttien tilanteiden kohdatessa. Erityisesti hauraiden iäkkäiden kohdalla vaakakupeissa on toisaalta täsmällisen diagnostiikan ja hoidon varhaisen aloittamisen merkitys ja toisaalta toimintakyvyn laskun riski päivystys- ja sairaalahoidossa.

Kotihoidon näkökulmassa nostettiin huomioon diagnostiikan ja hoitokeinojen rajallisuus kotihoidossa. Aina kotihoidon käyntien lisääminen ei ole toteutettavissa tai ei keinona riitä, ja monella iäkkäällä voi oma sosiaalinen turvaverkko puuttua. Niinpä vaikka moni akuuttitilanne hoituukin kotona, on välillä päivystyskäynti välttämätön voinnin heikkenemisen syyn selvittämiseksi ja hoidon aloittamiseksi.

Päivystyksen näkökulmassa korostettiin varhaista puuttumista – laskevaan toimintakykyyn tai uusiin ongelmiin tulisi etsiä aktiivisesti keinoja auttaa heti varhaisessa vaiheessa, jotta päivystykseen ja sairaalahoitoon ei ajauduttaisi tilanteen edettyä pidemmälle. Tätä varten tulisi olla keinot saatavilla ja hoitopolut järjestettynä, jotta riittävä diagnostiikka sekä hoito ja kuntoutus olisi toteutettavissa myös avoterveydenhuollossa. Akuuttigeriatrian osaamista ja palvelujärjestelmän tuntemusta tarvitaan sekä päivystyksissä että avoterveydenhuollon palveluissa.

Keskustelua käytiin ratkoen kuvitteellisia potilastapauksia eri skenaarioissa. Havaittiin, että paljon kehitystä on jo tapahtunut, mm. erilaiset mobiilit arviointi- ja hoitoyksikkömallit auttavat eri puolilla niin tehostetussa palveluasumisessa kuin kotonakin asuvia iäkkäitä akuuteissa tilanteissa. Samalla todettiin, että alueellista vaihtelua on toimintamalleissa paljon. Myös kliinisistä käytännöistä keskusteltiin ja toivottiin kansallisesti käytäntöjen yhdenmukaistamista. Tässä nähtiin mahdollisuus Sagylle vaikuttaa.

Palautteissa tapahtumaa pidettiin hyödyllisenä arvosanalla 4,5/5. Tuleviin tapahtumiin ehdotettiin aiheiksi päivystyskäyntien taustalla olevaa diagnosoimatonta muistisairautta, sosiaalisia hätätilanteita. Yhteistä seminaaria ehdotettiin pidettäväksi yhdessä Suomen akuuttilääketieteen yhdistyksen kanssa. Lisäksi oltiin kiinnostuneita kuulemaan kansainvälisistä malleista iäkkäiden akuuttitilanteiden hoidossa.
Yhdistys kiittää aktiivisesta osallistumisesta tapahtumassa sekä palautteista!

25.11.22

Suomen akuuttigeriatrian yhdistyksen työpaja – yhteenveto

Geriatrian tiimi päivystyksessä

Päivystyksen geriatrinen tiimi on käytössä TYKS:ssä. Akuuttigeriatrian tiimi on töissä arkena klo 20 saakka, viikonloppuisin tiimin sairaanhoitaja on paikalla klo 10 – 18. Tiimi ottaa kartoitukseen päivystykseen lähetetyt ei-omatoimiset 75 vuotta täyttäneet potilaat, jotka tunnistetaan riskiseulan perustella (TRST ja CFS) ja joiden käynnin syy ei ole lääketieteellisesti liian akuutti. Tämän jälkeen tiimi välittää jatkohoitosuositukset hoitavalle lääkärille tai tukee kotiutusta. Geriatrian tiimin tavoitteet akuuttigeriatrisessa hoidossa tähtäävät päivystysprosessin laadun parantamiseen – vanhuksen subakuutti ongelma on usein monitahoinen ja vaatii erityistä perehtymistä. Turhan odottamisen ja turhan vuodeosastohoidon välttäminen on tärkeä tavoite iäkkään potilaan alentuneen resilienssin vuoksi. Tiimi tuo geriatrian erikoisalan päivystyksen sisälle.

Työpajassa pidettiin mallia käyttökelpoisena ja osallistujat pohtivat mallin olevan helpompi toteuttaa yhteistyössä tulevilla hyvinvointialueilla. Päivystykset ottaisivat mielellään tiimin vastaan. Tapahtumassa pohdittiin, voisiko geriatrinen tiimi toimia vielä enemmän etupainotteisesti, eli kotihoidossa tai yhteistyössä ensihoidon kanssa.

Hyödyiksi listattiin päivystyksen sisällä toimivan tiimin yleinen myönteinen vaikutus geriatrisen tiedon ja taidon lisääntymiseen koko päivystyksessä, geriatrialle myönteisen asenteen vahvistumisen ja moniammatillisuuden ja palvelujärjestelmän tuntemuksen lisääntyminen. Potilaat hyötyvät mallista monin tavoin, haitallisen ylihoidon riski vähenee ja delirium tunnistetaan nopeammin. Potilaat saavat yksilöllistä ja potilaslähtöistä palvelua, lisäksi omaiset voivat tulla huomioiduksi paremmin.

Oikeiden potilaiden ohjautuminen tiimille on tapahduttava hyvin varhaisessa vaiheessa, ettei potilaan odotusaika pitene ja kotiutusmahdollisuutta menetetä. Tiimin rakenne vaatii geriatria – onko geriatreja tarpeeksi toimimaan etulinjassa? Osallistujat huomauttivat, että kaikki geriatrit eivät koe akuuttityön ympäristöä omakseen. Pohdittiin myös alihoidon riskiä, mikäli potilaat profiloituvat ikäperusteisesti. Yhtenä huolena nähtiin, että tiimin työ saattaisi painottua liiaksi hoidonrajausten arviointiin ja jatkohoitopaikkojen järjestämiseen. Todettiin, että myös päivystyksen hoitajien ja lääkärien tulisi osata käyttää geriatrisia seulontoja itse ja tuntea akuuttigeriatrisen hoidon perusperiaatteet. Tiimimallin hyöty vaatii myös mahdollisuudet jatkohoidon järjestämiseen ja suunnitellun hoidon toteutumisen.

Kotiutustiimi

Espoon vanhuspalvelut on järjestänyt kotiutustiimitoimintaa jo yli kymmenen vuoden ajan. Toimintaa on kehitetty vuosien kuluessa ja mukautettu tarpeiden mukaan.

Kotiutustiimitoiminnan keskeisinä tavoitteina ovat potilaskokemus turvallisesta kotiutumisesta, jatkohoidon järjestäminen joustavasti ilman viiveitä, kotiutumisen tuki oikea-aikaisesti vähentäen vältettävissä olevia sairaalahoitopäiviä, helpottaa kotihoidon ja kotikuntoutuksen työtä potilaan vastaanottamisessa. Toimintaan on kuulunut potilaiden arviointi päivystyksessä ja osastoilla, kotiutumisjärjestelyiden ja jatkohoidon tukeminen, apuvälineiden järjestäminen, kotihoidon arvioinnin järjestäminen tai kotihoidon aloitus sekä tarvittaessa varhaiset tukikäynnit kotiin kotiutumisen jälkeen.

Kotiutustiimin vuonna 2021 arvioimista potilaista kotiutuminen saatiin toteutettua 73%:lla. Potilaiden tyytyväisyys NPS-suositteluindeksillä oli erinomaisella tasolla 79. Toiminnan järjestämisen edellytyksenä on ollut riittävä henkilöstö ml. sairaanhoitajat, ikääntyneiden palveluohjaaja ja fysioterapeutti. Geriatria on yritetty rekrytoida, mutta ei ole toistaiseksi löytynyt.

Heräte kotiutustiimin arvioinnille saadaan yleensä päivystyksestä tai erikoissairaanhoidon osastolta. Kriteerit kotiutustiimin arvioinnille päivystyksessä ovat (mikä tahansa seuraavista): huoli potilaan pärjäämisestä, toistuvat päivystyskäynnit, suunniteltu siirto PTH-vuodeosastolle, kognitiivinen alenema, päihde- tai mielenterveysongelma. Vuodeosastoilla on lisäksi hyödynnetty Apotti-tietojärjestelmän kotiutumisen riskimittaria. Päivystyksen ja ESH-vuodeosastojen henkilöstöä on aktiivisesti tiedotettu palvelusta, jotta tieto kotiutustiimistä hyötyvistä potilaista saadaan tiimille.

Yhteenvetona kotiutustiimi on “kotiutumisen nopean toiminnan joukot”, jotka toimivat erikoissairaanhoidon rajapinnalla. Vaikuttavan toiminnan myötä toimintaa ollaan laajentamassa uusille alueille hyvinvointialueella.

Geriatrian poliklinikka

Geriatrian poliklinikka on toiminut Turussa n. 10 vuoden ajan. Kyseessä on päivystyksellinen poliklinikka, jonne voi hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen yhteydenoton perusteella akuutin terveydentilan heikentymisen tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi. Poliklinikalla ei hoideta päivystyshoitoa vaativia potilaita (esim. sydän- tai aivoinfarkti, akuutti vatsa, murtumat). Poliklinikka on auki arkisin 8-18. Potilaita otetaan sisään klo 15 asti puhelinkonsultaatioiden perusteella, pääasiassa saman päivän aikana yhteydenotosta. Poliklinikalla potilaalle tehdään moniammatillinen terveydentilan sekä toimintakyvyn kartoitus, myös sosiaaliset voimavarat kartoitetaan. Poliklinikalla työskentelee geriatri, eval, sairaanhoitajia, farmaseutti sekä fysioterapeutti lisäksi konsultaatiomahdollisuus mm. geropsykiatrinen sh, sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti. Tavoitteena on (tarvittaessa tuettu) kotiutuminen. Potilaan siirtyy jatkohoitoon sairaalaan vain lääketieteellisesti perustellusta syystä.

Keskustelussa nostettiin huomioon toiminnan joustavuus ja helppo saatavuus. Akuutisti sairastunut iäkäs saa poliklinikalla moniammatillisen geriatrisen arvioinnin ja turhilta sairaalajaksoilta vältytään. Poliklinikalle soveltuvat potilaat valikoidaan edeltävän puhelinsoiton perusteella, jolloin potilas voidaan ohjata tarvittaessa tarkoituksenmukaisimpaan hoitopaikkaan (akuutit päivystykseen ja oman lääkärin vastaanotolla ratkottavat asiat tk:n / ksh:n lääkärille). Poliklinikalla pystytään tekemään tutkimuksia, joita kotona ei voida tehdä (mm. kuvantamiset).

Haasteina nähtiin resurssien puute sekä riskinä se, että poliklinikasta saattaisi tulla tk-päivystyksen “ylivuotopaikka”. Toiminnan tehokkuus vaatii riittävän väestöpohjan. Synergiaetujen saavuttamiseksi ihanteellista olisi, jos geriatrinen akuuttipoliklinikka sijaitsee lähellä päivystystoimintoja.

Parhaat mallit kotihoidon ja hoivakotien akuuttitilanteisiin 

SAGY ry verkkoverkostotyöpaja 9.12.21 (yhteenveto)

Suomen akuuttigeriatrian yhdistys Sagy ry järjesti 9.12.2021 moniammatillisen verkkoverkostotyöpajan “Parhaat mallit kotihoidon ja hoivakotien akuuttitilanteisiin”, jossa esiteltiin erilaisia toimintamalleja iäkkään ihmisen voinnin muutoksiin reagoimiseksi. Verkkoverkostotyöpajaan kutsuttiin Sagy ry:n jäsenet, jotka saivat kutsua mukaan työparinsa.

Moniammatillisessa työpajassa oli 36 osallistujaa eri puolelta Suomea. Mukana oli geriatreja, akuuttilääkäreitä, sairaanhoitajia, ensihoitaja, geronomi sekä hoitotyön esimiehiä.

Työpajan alkuun osallistujille esiteltiin Suomessa jo olevia toimintamalleja:

• Combilanssi (Satasairaala, Porin perusturva)
• Liikkuva sairaala LiiSa (Espoon sairaalan ja HUS akuutin yhteistyö)
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilanne- ja johtokeskus SOTE-TIKE (Kuopion kaupunki, Pohjois-Savon ensihoito ja KYS yhteistyö)
• Etäkonsultaatiot akuuttien tilanteiden arvioimiseksi (Pihlajalinna ja Helsingin kaupunki yhteistyö)

Esitysten jälkeen toimintamallien eduista ja haasteista keskusteltiin Learning café-hengessä. Erityisesti kiinnitettiin huomiota siihen, olisiko jo olemassa oleva toimintamalli siirrettävissä sellaisenaan muualle Suomeen.

Sagyn kannanotto

Akuuttitilanteiden hallinta ei voi olla toiminnan keskeisin tavoite, vaan hyvä perustilanteiden geriatrinen hoito ja sujuva hoitoketju muodostavat perustan johon akuuttitilanteiden hoito nivotaan.

Liikkuva sairaala ja ensihoidon geriatrinen yksikkö ovat toimintamalleja, joissa on keskeistä suunnitella ratkaisut ja mallit oman alueen tarpeita silmällä pitäen. Koko hoitoketjun toimivuus ja kattava koulutus ovat edellytys toiminnalle. Yksittäisillä alueilla kehitetyt mallit olisivat hyvin hyödynnettävissä muillakin alueilla, ja kehitystyössä kannattaa hyödyntää jo olemassa olevia malleja.

Yhteinen tilannekeskus on malli, jota kohti monella alueella ollaan menossa ja toiminnassa voidaan hyödyntää jo olemassa olevia malleja. Malli nähdään toimivaksi ja tarpeelliseksi etenkin hyvinvointialueilla jatkossa, mutta alueellinen järjestäytyminen ja yhteiset tietojärjestelemät /tiedon kulku ovat edellytys toiminnalle. Jatkohoidon toimivuus ja palveluiden saatavuus ovat keskeistä, jotta tilannekeskuksesta on hyötyä.

Ajantasainen potilaan tutkimiseen perustuva tieto terveydentilasta ja toimintakyvystä sekä hoitosuunnitelma ovat edellytys etäkonsultaatioiden onnistumiselle ja hoitopäätösten tekemiseksi. Etäkonsultaatioiden tekeminen ja niihin vastaaminen edellyttävät riittävää kliinistä kokemusta sekä perehtymistä etätyön toteuttamiseen ja sovittuihin yhteisiin toimintamalleihin sekä hoitoketjuihin.

Akuuttigeriatrian toimintaa Päijät-Hämeessä

Ikäihmisten akuuttien sairauksien hoito on varmistettava, mutta hoito on ensisijaisesti järjestettävä kotiin suunnattujen palvelujen avulla ilman päivystys- tai sairaalakäyntiä

– Epidemian ja rajoitustoimien ei pidä johtaa siihen, että muut kiireellistä hoitoa vaativat sairaudet ja vammat jäävät hoitamatta.
– Päivystysten kuormituksen ja terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn kannalta on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että päivystykseen ja sairaalahoitoon turvaudutaan vain niissä tilanteissa, jotka eivät ole muuten ratkaistavissa.
– Kotihoidossa ja pitkäaikaishoidossa (ympärivuorokautinen palveluasuminen) terveydentilan muutoksiin on pyrittävä ensisijaisesti ottamaan kantaa ja tutkimukset järjestää hoitavan lääkärin toimesta ilman potilaan siirtämistä pois asuinpaikastaan.
– Epidemiatilanteen aikana on entistä tärkeämpää, että päivystyksessä on käytettävissä riittävät tiedot hoitopäätösten tekoon. Näitä tietoja ovat tiedot asumismuodosta, liikunta- ja toimintakyvystä, avuntarpeesta päivittäistoiminnoissa, mahdollisesta muistisairaudesta ja hoidonrajauksista sekä lääkityksestä.
– On tärkeää huolehtia, että iäkkäillä ja pitkäaikaissairailla on asianmukaiset ennakoivat hoitosuunnitelmat mukaan lukien tarvittava kipu- ja kuumelääkitys sekä hoidonrajaukset. Jokaisella tehostetun palveluasumisen asukkaalla ja säännöllisen kotihoidon pitkäaikaisasiakkaalla tulee olla yksilöllinen elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma, jossa hoidon tavoitteet on määritetty ja jonka päämäärä perustuu asiakkaan hoitotahtoon, hänen terveydentilaansa ja hänen lääketieteelliseen ennusteeseensa.

Kannanotto kokonaisuudessaan: Suomen akuuttigeriatrian yhdistyksen kannanotto Covid-epidemian johdosta

Suomen akuuttigeriatrian yhdistyksen hallitus on suomentanut EUGMS:n ja EuSemin laatiman, vuonna 2016 julkaistun akuuttigeriatrian curriculumin.

Suosittelemme tutustumaan laajaan ja moniammatilliseen käyttöön tarkoitettuun, osaamistavoiteperusteisesti laadittuun curriculumiin. Curriculumia saa vapaasti hyödyntää toiminnan kehittämisessä ja koulutuksessa, kun alkuperäinen lähde mainitaan.

EUGMS GEM curriculum

Akuuttigeriatria 20.11.2019.1

Akuuttigeriatria 20.11.2019.2

Akuuttigeriatria 21.11.2019

Fioca ja Sagy pitivät yhdessä akuuttigeriatrian koulutuksen. Osallistujia oli noin 40 monelta paikkakunnalta ja moniammatillisesti geriatrista akuuttihoitoa edustaen.

Sagyn vuosikokouksessa 15.3.2019 valittiin hallituksen jäseniksi Riitta Antikainen, Maaret Castren, Esa Jämsen, Anni Karppila, Anna Sjölund, Katja Vertainen ja varajäseneksi Janne Alakare. Laura Pikkarainen oli valittu viime vuosikokouksessa puheenjohtajaksi ja jatkaa yhdistyksen sääntöjen mukaan puheenjohtajana kaksivuotisen toimikauden ajan.

Sagy ja Tampereen yliopiston geriatrian tutkimusryhmä järjestävät 22.10. Tampereella tapaamisen päivystyksessä ja päivystysosastoilla toimiville geriatreille ja muille vanhuspotilaita hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille.

Tapaamisen tavoitteena on jakaa kokemuksia siitä, miten vanhuspotilaiden päivystysjärjestelyt eri puolilla maata on hoidettu, millainen voi olla geriatrin rooli päivystyksessä ja millaisia työkaluja geriatriseen arviointiin päivystyksessä kannattaa käyttää. Kokemuksia jakamalla pääsemme kehittämään vanhusten akuuttihoitoa ja säästymme keksimästä pyörää uudelleen kukin omalla tahollamme.

Sagyn geriatripäivystystapaaminen – kutsu ja alustava ohjelma

Lisätiedot: esa.jamsen@uta.fi