Verkostotapaaminen 25.10.2023

Alustuksissa niin päivystyksen kuin kotihoidonkin näkökulmasta korostettiin iäkkään oikeutta saada tilanteeseen sopivinta, vaikuttavaa hoitoa kaikissa vaiheissa akuuttien tilanteiden kohdatessa. Erityisesti hauraiden iäkkäiden kohdalla vaakakupeissa on toisaalta täsmällisen diagnostiikan ja hoidon varhaisen aloittamisen merkitys ja toisaalta toimintakyvyn laskun riski päivystys- ja sairaalahoidossa.

Kotihoidon näkökulmassa nostettiin huomioon diagnostiikan ja hoitokeinojen rajallisuus kotihoidossa. Aina kotihoidon käyntien lisääminen ei ole toteutettavissa tai ei keinona riitä, ja monella iäkkäällä voi oma sosiaalinen turvaverkko puuttua. Niinpä vaikka moni akuuttitilanne hoituukin kotona, on välillä päivystyskäynti välttämätön voinnin heikkenemisen syyn selvittämiseksi ja hoidon aloittamiseksi.

Päivystyksen näkökulmassa korostettiin varhaista puuttumista – laskevaan toimintakykyyn tai uusiin ongelmiin tulisi etsiä aktiivisesti keinoja auttaa heti varhaisessa vaiheessa, jotta päivystykseen ja sairaalahoitoon ei ajauduttaisi tilanteen edettyä pidemmälle. Tätä varten tulisi olla keinot saatavilla ja hoitopolut järjestettynä, jotta riittävä diagnostiikka sekä hoito ja kuntoutus olisi toteutettavissa myös avoterveydenhuollossa. Akuuttigeriatrian osaamista ja palvelujärjestelmän tuntemusta tarvitaan sekä päivystyksissä että avoterveydenhuollon palveluissa.

Keskustelua käytiin ratkoen kuvitteellisia potilastapauksia eri skenaarioissa. Havaittiin, että paljon kehitystä on jo tapahtunut, mm. erilaiset mobiilit arviointi- ja hoitoyksikkömallit auttavat eri puolilla niin tehostetussa palveluasumisessa kuin kotonakin asuvia iäkkäitä akuuteissa tilanteissa. Samalla todettiin, että alueellista vaihtelua on toimintamalleissa paljon. Myös kliinisistä käytännöistä keskusteltiin ja toivottiin kansallisesti käytäntöjen yhdenmukaistamista. Tässä nähtiin mahdollisuus Sagylle vaikuttaa.

Palautteissa tapahtumaa pidettiin hyödyllisenä arvosanalla 4,5/5. Tuleviin tapahtumiin ehdotettiin aiheiksi päivystyskäyntien taustalla olevaa diagnosoimatonta muistisairautta, sosiaalisia hätätilanteita. Yhteistä seminaaria ehdotettiin pidettäväksi yhdessä Suomen akuuttilääketieteen yhdistyksen kanssa. Lisäksi oltiin kiinnostuneita kuulemaan kansainvälisistä malleista iäkkäiden akuuttitilanteiden hoidossa.
Yhdistys kiittää aktiivisesta osallistumisesta tapahtumassa sekä palautteista!

Akuuttigeriatrian työpaja 2022

25.11.22

Suomen akuuttigeriatrian yhdistyksen työpaja – yhteenveto

Geriatrian tiimi päivystyksessä

Päivystyksen geriatrinen tiimi on käytössä TYKS:ssä. Akuuttigeriatrian tiimi on töissä arkena klo 20 saakka, viikonloppuisin tiimin sairaanhoitaja on paikalla klo 10 – 18. Tiimi ottaa kartoitukseen päivystykseen lähetetyt ei-omatoimiset 75 vuotta täyttäneet potilaat, jotka tunnistetaan riskiseulan perustella (TRST ja CFS) ja joiden käynnin syy ei ole lääketieteellisesti liian akuutti. Tämän jälkeen tiimi välittää jatkohoitosuositukset hoitavalle lääkärille tai tukee kotiutusta. Geriatrian tiimin tavoitteet akuuttigeriatrisessa hoidossa tähtäävät päivystysprosessin laadun parantamiseen – vanhuksen subakuutti ongelma on usein monitahoinen ja vaatii erityistä perehtymistä. Turhan odottamisen ja turhan vuodeosastohoidon välttäminen on tärkeä tavoite iäkkään potilaan alentuneen resilienssin vuoksi. Tiimi tuo geriatrian erikoisalan päivystyksen sisälle.

Työpajassa pidettiin mallia käyttökelpoisena ja osallistujat pohtivat mallin olevan helpompi toteuttaa yhteistyössä tulevilla hyvinvointialueilla. Päivystykset ottaisivat mielellään tiimin vastaan. Tapahtumassa pohdittiin, voisiko geriatrinen tiimi toimia vielä enemmän etupainotteisesti, eli kotihoidossa tai yhteistyössä ensihoidon kanssa.

Hyödyiksi listattiin päivystyksen sisällä toimivan tiimin yleinen myönteinen vaikutus geriatrisen tiedon ja taidon lisääntymiseen koko päivystyksessä, geriatrialle myönteisen asenteen vahvistumisen ja moniammatillisuuden ja palvelujärjestelmän tuntemuksen lisääntyminen. Potilaat hyötyvät mallista monin tavoin, haitallisen ylihoidon riski vähenee ja delirium tunnistetaan nopeammin. Potilaat saavat yksilöllistä ja potilaslähtöistä palvelua, lisäksi omaiset voivat tulla huomioiduksi paremmin.

Oikeiden potilaiden ohjautuminen tiimille on tapahduttava hyvin varhaisessa vaiheessa, ettei potilaan odotusaika pitene ja kotiutusmahdollisuutta menetetä. Tiimin rakenne vaatii geriatria – onko geriatreja tarpeeksi toimimaan etulinjassa? Osallistujat huomauttivat, että kaikki geriatrit eivät koe akuuttityön ympäristöä omakseen. Pohdittiin myös alihoidon riskiä, mikäli potilaat profiloituvat ikäperusteisesti. Yhtenä huolena nähtiin, että tiimin työ saattaisi painottua liiaksi hoidonrajausten arviointiin ja jatkohoitopaikkojen järjestämiseen. Todettiin, että myös päivystyksen hoitajien ja lääkärien tulisi osata käyttää geriatrisia seulontoja itse ja tuntea akuuttigeriatrisen hoidon perusperiaatteet. Tiimimallin hyöty vaatii myös mahdollisuudet jatkohoidon järjestämiseen ja suunnitellun hoidon toteutumisen.

Kotiutustiimi

Espoon vanhuspalvelut on järjestänyt kotiutustiimitoimintaa jo yli kymmenen vuoden ajan. Toimintaa on kehitetty vuosien kuluessa ja mukautettu tarpeiden mukaan.

Kotiutustiimitoiminnan keskeisinä tavoitteina ovat potilaskokemus turvallisesta kotiutumisesta, jatkohoidon järjestäminen joustavasti ilman viiveitä, kotiutumisen tuki oikea-aikaisesti vähentäen vältettävissä olevia sairaalahoitopäiviä, helpottaa kotihoidon ja kotikuntoutuksen työtä potilaan vastaanottamisessa. Toimintaan on kuulunut potilaiden arviointi päivystyksessä ja osastoilla, kotiutumisjärjestelyiden ja jatkohoidon tukeminen, apuvälineiden järjestäminen, kotihoidon arvioinnin järjestäminen tai kotihoidon aloitus sekä tarvittaessa varhaiset tukikäynnit kotiin kotiutumisen jälkeen.

Kotiutustiimin vuonna 2021 arvioimista potilaista kotiutuminen saatiin toteutettua 73%:lla. Potilaiden tyytyväisyys NPS-suositteluindeksillä oli erinomaisella tasolla 79. Toiminnan järjestämisen edellytyksenä on ollut riittävä henkilöstö ml. sairaanhoitajat, ikääntyneiden palveluohjaaja ja fysioterapeutti. Geriatria on yritetty rekrytoida, mutta ei ole toistaiseksi löytynyt.

Heräte kotiutustiimin arvioinnille saadaan yleensä päivystyksestä tai erikoissairaanhoidon osastolta. Kriteerit kotiutustiimin arvioinnille päivystyksessä ovat (mikä tahansa seuraavista): huoli potilaan pärjäämisestä, toistuvat päivystyskäynnit, suunniteltu siirto PTH-vuodeosastolle, kognitiivinen alenema, päihde- tai mielenterveysongelma. Vuodeosastoilla on lisäksi hyödynnetty Apotti-tietojärjestelmän kotiutumisen riskimittaria. Päivystyksen ja ESH-vuodeosastojen henkilöstöä on aktiivisesti tiedotettu palvelusta, jotta tieto kotiutustiimistä hyötyvistä potilaista saadaan tiimille.

Yhteenvetona kotiutustiimi on “kotiutumisen nopean toiminnan joukot”, jotka toimivat erikoissairaanhoidon rajapinnalla. Vaikuttavan toiminnan myötä toimintaa ollaan laajentamassa uusille alueille hyvinvointialueella.

Geriatrian poliklinikka

Geriatrian poliklinikka on toiminut Turussa n. 10 vuoden ajan. Kyseessä on päivystyksellinen poliklinikka, jonne voi hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen yhteydenoton perusteella akuutin terveydentilan heikentymisen tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi. Poliklinikalla ei hoideta päivystyshoitoa vaativia potilaita (esim. sydän- tai aivoinfarkti, akuutti vatsa, murtumat). Poliklinikka on auki arkisin 8-18. Potilaita otetaan sisään klo 15 asti puhelinkonsultaatioiden perusteella, pääasiassa saman päivän aikana yhteydenotosta. Poliklinikalla potilaalle tehdään moniammatillinen terveydentilan sekä toimintakyvyn kartoitus, myös sosiaaliset voimavarat kartoitetaan. Poliklinikalla työskentelee geriatri, eval, sairaanhoitajia, farmaseutti sekä fysioterapeutti lisäksi konsultaatiomahdollisuus mm. geropsykiatrinen sh, sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti. Tavoitteena on (tarvittaessa tuettu) kotiutuminen. Potilaan siirtyy jatkohoitoon sairaalaan vain lääketieteellisesti perustellusta syystä.

Keskustelussa nostettiin huomioon toiminnan joustavuus ja helppo saatavuus. Akuutisti sairastunut iäkäs saa poliklinikalla moniammatillisen geriatrisen arvioinnin ja turhilta sairaalajaksoilta vältytään. Poliklinikalle soveltuvat potilaat valikoidaan edeltävän puhelinsoiton perusteella, jolloin potilas voidaan ohjata tarvittaessa tarkoituksenmukaisimpaan hoitopaikkaan (akuutit päivystykseen ja oman lääkärin vastaanotolla ratkottavat asiat tk:n / ksh:n lääkärille). Poliklinikalla pystytään tekemään tutkimuksia, joita kotona ei voida tehdä (mm. kuvantamiset).

Haasteina nähtiin resurssien puute sekä riskinä se, että poliklinikasta saattaisi tulla tk-päivystyksen “ylivuotopaikka”. Toiminnan tehokkuus vaatii riittävän väestöpohjan. Synergiaetujen saavuttamiseksi ihanteellista olisi, jos geriatrinen akuuttipoliklinikka sijaitsee lähellä päivystystoimintoja.

Akuuttigeriatrian työpaja 2021

Parhaat mallit kotihoidon ja hoivakotien akuuttitilanteisiin 

SAGY ry verkkoverkostotyöpaja 9.12.21 (yhteenveto)

Suomen akuuttigeriatrian yhdistys Sagy ry järjesti 9.12.2021 moniammatillisen verkkoverkostotyöpajan “Parhaat mallit kotihoidon ja hoivakotien akuuttitilanteisiin”, jossa esiteltiin erilaisia toimintamalleja iäkkään ihmisen voinnin muutoksiin reagoimiseksi. Verkkoverkostotyöpajaan kutsuttiin Sagy ry:n jäsenet, jotka saivat kutsua mukaan työparinsa.

Moniammatillisessa työpajassa oli 36 osallistujaa eri puolelta Suomea. Mukana oli geriatreja, akuuttilääkäreitä, sairaanhoitajia, ensihoitaja, geronomi sekä hoitotyön esimiehiä.

Työpajan alkuun osallistujille esiteltiin Suomessa jo olevia toimintamalleja:

  • Combilanssi (Satasairaala, Porin perusturva)
  • Liikkuva sairaala LiiSa (Espoon sairaalan ja HUS akuutin yhteistyö)
  • Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilanne- ja johtokeskus SOTE-TIKE (Kuopion kaupunki, Pohjois-Savon ensihoito ja KYS yhteistyö)
  • Etäkonsultaatiot akuuttien tilanteiden arvioimiseksi (Pihlajalinna ja Helsingin kaupunki yhteistyö)

Esitysten jälkeen toimintamallien eduista ja haasteista keskusteltiin Learning café-hengessä. Erityisesti kiinnitettiin huomiota siihen, olisiko jo olemassa oleva toimintamalli siirrettävissä sellaisenaan muualle Suomeen.

Sagyn kannanotto

Akuuttitilanteiden hallinta ei voi olla toiminnan keskeisin tavoite, vaan hyvä perustilanteiden geriatrinen hoito ja sujuva hoitoketju muodostavat perustan johon akuuttitilanteiden hoito nivotaan.

Liikkuva sairaala ja ensihoidon geriatrinen yksikkö ovat toimintamalleja, joissa on keskeistä suunnitella ratkaisut ja mallit oman alueen tarpeita silmällä pitäen. Koko hoitoketjun toimivuus ja kattava koulutus ovat edellytys toiminnalle. Yksittäisillä alueilla kehitetyt mallit olisivat hyvin hyödynnettävissä muillakin alueilla, ja kehitystyössä kannattaa hyödyntää jo olemassa olevia malleja.

Yhteinen tilannekeskus on malli, jota kohti monella alueella ollaan menossa ja toiminnassa voidaan hyödyntää jo olemassa olevia malleja. Malli nähdään toimivaksi ja tarpeelliseksi etenkin hyvinvointialueilla jatkossa, mutta alueellinen järjestäytyminen ja yhteiset tietojärjestelemät /tiedon kulku ovat edellytys toiminnalle. Jatkohoidon toimivuus ja palveluiden saatavuus ovat keskeistä, jotta tilannekeskuksesta on hyötyä.

Ajantasainen potilaan tutkimiseen perustuva tieto terveydentilasta ja toimintakyvystä sekä hoitosuunnitelma ovat edellytys etäkonsultaatioiden onnistumiselle ja hoitopäätösten tekemiseksi. Etäkonsultaatioiden tekeminen ja niihin vastaaminen edellyttävät riittävää kliinistä kokemusta sekä perehtymistä etätyön toteuttamiseen ja sovittuihin yhteisiin toimintamalleihin sekä hoitoketjuihin.

Suomen akuuttigeriatrian yhdistyksen kannanotto Covid-19-epidemiaan liittyen

Ikäihmisten akuuttien sairauksien hoito on varmistettava, mutta hoito on ensisijaisesti järjestettävä kotiin suunnattujen palvelujen avulla ilman päivystys- tai sairaalakäyntiä

– Epidemian ja rajoitustoimien ei pidä johtaa siihen, että muut kiireellistä hoitoa vaativat sairaudet ja vammat jäävät hoitamatta.
– Päivystysten kuormituksen ja terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn kannalta on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että päivystykseen ja sairaalahoitoon turvaudutaan vain niissä tilanteissa, jotka eivät ole muuten ratkaistavissa.
– Kotihoidossa ja pitkäaikaishoidossa (ympärivuorokautinen palveluasuminen) terveydentilan muutoksiin on pyrittävä ensisijaisesti ottamaan kantaa ja tutkimukset järjestää hoitavan lääkärin toimesta ilman potilaan siirtämistä pois asuinpaikastaan.
– Epidemiatilanteen aikana on entistä tärkeämpää, että päivystyksessä on käytettävissä riittävät tiedot hoitopäätösten tekoon. Näitä tietoja ovat tiedot asumismuodosta, liikunta- ja toimintakyvystä, avuntarpeesta päivittäistoiminnoissa, mahdollisesta muistisairaudesta ja hoidonrajauksista sekä lääkityksestä.
– On tärkeää huolehtia, että iäkkäillä ja pitkäaikaissairailla on asianmukaiset ennakoivat hoitosuunnitelmat mukaan lukien tarvittava kipu- ja kuumelääkitys sekä hoidonrajaukset. Jokaisella tehostetun palveluasumisen asukkaalla ja säännöllisen kotihoidon pitkäaikaisasiakkaalla tulee olla yksilöllinen elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma, jossa hoidon tavoitteet on määritetty ja jonka päämäärä perustuu asiakkaan hoitotahtoon, hänen terveydentilaansa ja hänen lääketieteelliseen ennusteeseensa.

Kannanotto kokonaisuudessaan: Suomen akuuttigeriatrian yhdistyksen kannanotto Covid-epidemian johdosta

Euroopan akuuttigeriatrian curriculum suomennettu

Suomen akuuttigeriatrian yhdistyksen hallitus on suomentanut EUGMS:n ja EuSemin laatiman, vuonna 2016 julkaistun akuuttigeriatrian curriculumin.

Suosittelemme tutustumaan laajaan ja moniammatilliseen käyttöön tarkoitettuun, osaamistavoiteperusteisesti laadittuun curriculumiin. Curriculumia saa vapaasti hyödyntää toiminnan kehittämisessä ja koulutuksessa, kun alkuperäinen lähde mainitaan.

EUGMS GEM curriculum

Sagyn hallitus 2019

Sagyn vuosikokouksessa 15.3.2019 valittiin hallituksen jäseniksi Riitta Antikainen, Maaret Castren, Esa Jämsen, Anni Karppila, Anna Sjölund, Katja Vertainen ja varajäseneksi Janne Alakare. Laura Pikkarainen oli valittu viime vuosikokouksessa puheenjohtajaksi ja jatkaa yhdistyksen sääntöjen mukaan puheenjohtajana kaksivuotisen toimikauden ajan.

Päivystysgeriatriameeting Tampereella 22.10.

Sagy ja Tampereen yliopiston geriatrian tutkimusryhmä järjestävät 22.10. Tampereella tapaamisen päivystyksessä ja päivystysosastoilla toimiville geriatreille ja muille vanhuspotilaita hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille.

Tapaamisen tavoitteena on jakaa kokemuksia siitä, miten vanhuspotilaiden päivystysjärjestelyt eri puolilla maata on hoidettu, millainen voi olla geriatrin rooli päivystyksessä ja millaisia työkaluja geriatriseen arviointiin päivystyksessä kannattaa käyttää. Kokemuksia jakamalla pääsemme kehittämään vanhusten akuuttihoitoa ja säästymme keksimästä pyörää uudelleen kukin omalla tahollamme.

Sagyn geriatripäivystystapaaminen – kutsu ja alustava ohjelma

Lisätiedot: esa.jamsen@uta.fi